Kollaasi oppimismenetelmänä – Sirusissa kaleidoskoopin lumo

tiistai, 15 huhtikuu 2014 15:17

SeOppi 1/2014
pdf | SlideShare

Teksti Anne Rongas Suomen eOppimiskeskus ry

“Kollaaseissa toisiinsa liittymättömiltä näyttävät osaset muodostavat tekijälleen, havaitsijalleen ja kokijalleen sillä hetkellä mielekkään kokonaisuuden. Kollaasit ovat oppimisresursseja, joita on ja kehkeytyy kaikkialla, joita voi ja pitää oppia huomaamaan, joita voi ja pitää rohkaistua tekemään itse.” Näin kuvailee Pekka Ihanainen Otavan Opiston aPajan aikamatkalla oppimisen ja koulun tulevaisuuteen.

Ihmisen mieli kutoo yhteen havaintoja, koettua ja opittua. Tuo kudelma saa lisää merkityksiä, kun useampi ihminen keskustelee, tutkii samaa kohdetta ja kutoo havainnoista keskustelun kautta yhteisen kollaasin.

Kollaaseissa yhdistyvät aidot autenttiset havaintokohteet, kokijan ja tekijän omat tulkinnat, omat ajatukset, huomiot ja oivallukset sekä ryhmän yhdessä oivaltamat asiat. Kollaasin esitysmuodot yhdistävät kuvia, videoita, äänitteitä, tekstejä, karttoja, piirroksia ja muita.

Kollaasiin tutustujalle jää tilaa ajatella, löytää ja liittää oma tulkintansa tuotokseen. Samoista aineksista voi syntyä uusia esityksiä samaan tapaan kuin kaleidoskoopissa muutamista lasinpalasista syntyy loppumaton määrä kiehtovia kuvioita.

Kollaasit ovat kiteytyksiä, joihin tutustuminen ei vaadi pitkää aikaa, ja silti ne voivat avata monimuotoisuudellaan ja luovalla muodollaan täysin uuden tulokulman tuttuun asiaan.

Kollaasi soveltuu tietointensiivisen ajan pedagogiseksi menetelmäksi, koska sen tekemisessä yhdistyy useita tulevaisuuden oppimistaidoiksi nimettyjä osaamisia. Kollaasit tuovat myös tekemisen riemua ja oivaltamisen iloa tekijöille.

Kouluoppimisessa olemme tottuneet erilaiseen työskentelyyn: oppijalle tarjoillaan kirjojen sivuilla, opettajan kertomuksissa ja muussa oppimateriaalissa jonkun muun kokemia ja havaitsemia asioita. Oppija on sivustaseuraaja, joka lukee ja kuuntelee. Hän oppii harjoitusten avulla muistamaan ja toistamaan. Toisten kokemukset jäävät toisten kokemuksiksi.

Ei toisten kokemuksista oppiminen ole välttämättä huonoa oppimista. Nuotiotulilla olemme jakaneet kokemuksiamme ja kertoneet tarinoita iät ja ajat. Tärkeää on monipuolisuus. Se, että oppija pääsee itse työstämään, kokeilemaan ja soveltamaan teoreettisesti opittua, toisten kokemaa, toisten analysoimaa, toisten valmiiksi ajattelemaa.

Moni opettaja etsii mielekkäitä ja toimivia keinoja herättää oppijan kiinnostus. Tiedon valtava virta, asioitten muuttuminen, taitovaatimusten loputtomuus: nämä kaikki johtavat oppimisen hakemaan uutta tasapainoa. Pelkkien tietojen lisääminen ei riitä. On kyettävä käyttämään maailmasta hankittavissa olevaa tietoa, on kyettävä tiedon hankintaan, on kyettävä käsittelemään hankittua tietoa, arvioimaan sitä kriittisesti, soveltamaan sitä, ottamaan omaksi ja rakentamaan yhdessä muiden kanssa ratkaisuja maailman esittämiin pulmiin.

Maailma on oppikirja, jota kasvavat lapset, nuoret ja aikuiset voivat tutkia ja ihmetellä yhä uudelleen. “Kollaasit kertovat oppimisesta ilman auktoriteettia. Kollaasit ovat oppimista.” korostaa Ihanainen, joka on luonut liikkeessä olevaan todellisuuteen soveltuvaa samanaikaisuuden pedagogiikkaa Michael Sean Gallagherin kanssa. Gallagher kävi opastamassa aPajan aikamatkalaisille keväällä 2013 mobiilioppimisen kenttätutkimuksen metodia, jossa työskentelyn tuotoksena syntyi kollaaseja.

Havaintomaailma on rikas opettaja. Vanhan totuuden mukaan oppiminen alkaa ihmettelystä. Lapsi innostuu lähiympäristöstään, sen kaikista olomuodoista. Hän tutkii ja kokeilee sitä kaikilla aiesteillaan. Oppimista tapahtuu kaikkialla. Se on osa olemustamme. Kollaaseissa avautuu näkymä oppimisen kerroksellisuuteen, syklisyyteen, tilannesidonnaisuuteen, liikkeeseen ja muotoutumiseen. Kollaasi menetelmänä toteuttaa aikamatkalaisten manifestia:

"Siis keskustele ja kohtaa, älä esitelmöi ja opeta. Luottamus tiivistyy keskusteluiksi ja niistä tekeytyy tuloksia. Ne ovat ihmisten omia ja yhteisiä. Ne ovat väliaikaisia, ne uusiutuvat, koostuvat uudestaan erilaisina. Ne ovat luonteeltaan kollaaseja, erillisten yhdentymiä. Niitä voidaan kutsua oppimateriaaleiksi, mutta sellaisina ne ovat avoimia, kaikkien käytössä.”

Lisätietoja
Sometu-verkoston ITK’14 konferenssin kollaasi-tempaus http://itk2014kollaasi.wordpress.com/
aPaja http://apaja.otavanopisto.fi/  
Aikamatka oppimisen ja koulun tulevaisuuteen, manifesti http://bit.ly/aikamatkamanifesti  
Pekka Ihanainen http://blogit.haaga-helia.fi/peeii/  
Michael Sean Gallagher http://michaelseangallagher.org/ 

Luettu 8821 kertaa Viimeksi muokattu tiistai, 15 huhtikuu 2014 15:27