JESPERI:ssä kehitettiin hankekäytäntöjä

keskiviikko, 30 lokakuu 2013 09:25

SeOppi 2/2013

Teksti Kari A. Hintikka

Jatkoselvitys ESR-rakennerahoitteisten hankkeiden portaaliselvitykselle eli JESPERI-hanke selvitti ESR-hanketoimijoiden nettitarpeita nykyiselle ja tulevalle hankekaudelle. Suomen eOppimiskeskus ry:n tekemän selvityksen tavoitteena oli kehittää verkkopalvelujen käytettävyyttä ja tiedon löydettävyyttä. Samalla tarkasteltiin Rakennerahastot.fi:n RR-Tietopalvelua.

JESPERI kartoitti tapoja jalostaa hankkeiden tiedotusta, verkottumista ja raportointia. Raportoinnin helpottaminen tulisi tarpeeseen, sillä projektimäärät ovat suuria. Esimerkiksi Manner-Suomessa ESR-hankkeita on toteutunut tai käynnissä 2 287 kappaletta.

Hankeavaruutta tarkasteltiin kokonaisuutena. Miten löydetään tehokkaasti halutut hankkeet? Miten edistetään toimijoiden verkottumista?

Selvityksessä käytettiin monipuolisesti konsepti- ja käytettävyyssuunnittelun menetelmiä. Näitä olivat muun muassa vertaileva kartoitus (benchmarking), www-kyselyt, asiantuntijahaastattelut, käytettävyysratkaisuja esittävät leiskat sekä kasvokkain ja etänä järjestetyt työpajat. Yhteensä JESPERI:in osallistui yli 100 hanketoimijaa ja julkishallinnon ammattilaista.

JESPERI:ssä syntyi 11 suositusta hankemaailman kehittämiseksi. Suositukset eivät ole keskenään yhteismitallisia vaan jotkut pienet ratkaisut voisivat tuoda runsaasti hyötyjä ja jotkut suositukset edellyttäisivät lähes koko toimijakentän kouluttamista.

Hankehakemukset ja niitä kokoava EURA-tietopalvelu nousi keskusteluissa voimakkaimmin esiin. Nykymuotoisesta palvelusta on työlästä löytää vaikkapa keskisuomalaisia pk-yrityksiä jotka kouluttavat maahanmuuttajia.

Ratkaisuksi ehdotettiin jo hakuvaiheessa valittavia avainsanoja. Avainsanat voisivat olla julkishallinnon määrittelemiä ja hakija valitsisi mielestään sopivimmat. Niitä voisi myös täydentää projektin kuluessa ja päätyttyä.

Selkeämpi luokittelu hyödyttäisi kaikkia. Julkishallinto voisi toteuttaa paremmin raportointia ja seurata hankkeiden teemojen painotuksia. Hakija näkisi helpommin mitä on jo tehty ja löytäisi hankekumppaneita.

Verkottumis- ja valmistelutyökalut herättivät niin ikään keskustelua. Jotkut isot hanketoimijat totesivat nykymallin olevan sopiva. Pienemmät, harvoin operoivat organisaatiot taas toivoivat verkottumisympäristöä, jossa voisi yhteiskirjoittaa ja valmistella hakemusta. Myös julkishallinto toivoi lisää verkottumista. Yksi ratkaisu olisi wikitekniikan ja sosiaalisen median hyödyntäminen.

Hankemaailmassa verkottaminen ei kuitenkaan ole vain tykkäämistä Facebookissa vaan ammattimaista markkinointiviestintää, jossa korostuu sosiaalinen ulottuvuus. Verkottaja etsisi potentiaalisia kumppanuuksia ja teemoja sekä aktivoisi ihmisiä sosiaalisessa mediassa. Samalla verkottaja voisi toimia julkishallinnon ja hankekentän välisessä viestinnässä.

Toimintaympäristön muutoksissa kartoitettiin miltä hankemaailma näyttää tulevalla hankekaudella. Nykyinen alkoi 2007, jolloin mobiili työympäristö teki vasta tuloaan. Nopeammat nettiyhteydet ja tehokkaammat laitteet mahdollistavat monipuolisia, visuaalisia käyttöliittymiä.

Erityisesti työpajoissa päästiin tuulettamaan. Yhden näkökulman mukaan voitaisiin lopettaa hankkeista puhuminen ja nähdä ne rahoitusmuotona, joka tuottaa osaamispääomaa organisaatiolle.

Toisessa näkökulmassa varsinainen työ alkaa vasta hankkeen päätyttyä ja tuloksia pitäisi osata myydä nykyistä paremmin yrityksille.

Uudella hankekaudella hakijoiden on hyvä varautua kansainvälisyyteen. Kiinnostus suomalaishankkeisiin kasvaa ja EU-tason verkottuminen on eduksi. Minimissään hankeviestintä tulisi toteuttaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Toiminnasta riippuen etua voi olla myös muista kielistä.

Linkkejä

Facebook: https://www.facebook.com/groups/rakennerahastokehittajientori/

Jesperi-loppuraportti: http://www.eoppimiskeskus.fi/projektit/jesperi 

Luettu 7202 kertaa Viimeksi muokattu keskiviikko, 30 lokakuu 2013 09:30