SeOppi 2|2018

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry & Anne Rongas, Otavan Opisto

Vaskivuoren lukiossa, Vantaalla, arvioitavaa riittää. Lukiossa on yli 1000 opiskelijaa, joiden työtä 60 opettajaa arvioi. Yhteinen kehittämissuunta on, että arvioinnin tulee olla monipuolista, tasalaatuista ja tasapuolista.

Vaskivuoressa opiskelijoilla on ollut pitkään tärkeä rooli koulun hallinnossa ja kehittämisessä. Opiskelijakunnan toiminnan lisäksi opiskelijaedustus on ollut muun muassa opettajakokouksissa. Parhaillaan Vaskivuoren lukio työstää arviointikulttuuria kolmen muun lukion kanssa Pulssi-hankkeessa. Tähän liittyen perustettiin syksyllä 2017 arviointitoimintaryhmä. Opiskelijoiden osallistuminen toimintaryhmään oli luonteva jatkumo osallisuudelle.

Arviointitoimintaryhmään kuuluu opiskelijoita ja eri aineryhmien opettajia, molempia neljä. Tämän lukuvuoden ryhmässä on mukana niin konkariopettajia kuin syksyllä aloittaneita. Erilaiset ihmiset tuovat näkemystä ja kyseenalaistavat sopivasti olemassa olevia
käytänteitä. Ryhmän toimintaa vetää maantieteen ja biologian lehtori Hanna Pohjonen.

Nuoret ovat arvioinnin kohteena lukiokursseilla ensimmäisestä tunnista lähtien. Aluksi arvioidaan lähtötasoa, sen jälkeen tuetaan etenemistä oppimisen aikaisella arvioinnilla ja kurssin edetessä päästään osaamisen arviointiin. Yksittäinen opettaja harvemmin tietää, miten oman aineryhmän ulkopuolella palautetta annetaan. Nuoret saavat sitä koko ajan, monesta suunnasta ja monella erilaisella tyylillä.

Toimintaryhmässä on puhuttu paljon arviointipalautteen saamisen kokemuksellisuudesta. Miltä palaute tuntuu, ja mitä sitten tapahtuu? Toimintaryhmässä on sovittu, että keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Opiskelijoiden panosta työryhmän työskentelyssä arvostetaan aidosti. Luottamuksen ilmapiiri rohkaisee ilmaisemaan kaikenlaisia kokemuksia. Jotta työskentely olisi vaikuttavaa, keskustelujen tulokset muotoillaan eteenpäin vietävään muotoon.

Arviointitoimintaryhmä on laajentanut niin opettaja- kuin opiskelijajäsenten ymmärrystä arvioinnista. Nuoret ovat saaneet myös arvokkaita työelämätaitoja ja todellisen kokemuksen aktiivisesta kansalaisuudesta. Taitoja on kertynyt esimerkiksi siitä, miten tuoda
omia mielipiteitä esiin ja kuinka olla rakentavasti eri mieltä toisten kanssa. Aktiivisesta osallistumisesta opiskelijat palkitaan työtodistuksella.

”Silmiä avaava kokemus,” toteaa toimintaryhmän opiskelijajäsen. Arviointiin liittyvät asiat näyttäytyvät opiskelijalle tavallisesti ylhäältä annettuina: ne on päätetty jossain ja ne tehdään niin kuin on sovittu jossain. Myönteinen yllätys on ollut, että arviointia mietitään, ja että sitä voidaan kehittää yhdessä eli siihen voidaan vaikuttaa myös omalla koululla – vieläpä dialogin kautta.

Toimivassa yhteistyössä on tärkeää tulla kuulluksi. Vaskivuoren arviointitoimintaryhmässä on huomattu, miten monissa asioissa opettajat ja opiskelijat ovat samaa mieltä. Opiskelijat ovat kokeneet palkitsevana sen, kuinka useista oppiaineista ja eri näkökulmista on noussut uusia ideoita arvioinnin kehittämiseen. Opiskelijat ovat olleet tasavertaisia ideoinnin osapuolia. Konkreettista yhteiskehittämistä tehtiin viime keväänä myös Ideapakka-menetelmäkorttien kanssa. Niitä muokattiin lukiolaisille oppimisen aikaiseen arviointiin: ”En tiennyt, että tällaistakin tehdään. Palautetta ei koskaan saa liikaa.”

Näillä periaatteilla toimiva opettajien ja opiskelijoiden yhteiskehittelyn ryhmä lukioon

  • avoin, iloinen, luottamuksen ilmapiiri
  • sopivan kokoinen ryhmä, ei liian iso
  • eri aineryhmien opettajia
  • kaikilla mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön
  • ei liian kuormittavaa, 1-2 tuntia kuussa
  • säännöllisyys ja selkeys
  • konkreettisia tehtäviä, ei liian suuria
  • hallinnon sitoutuminen
  • vaikuttavuus ja mielekkyys

181404 oph rahoittaa rgb

Kategoria SeOppi-artikkelit

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen,Suomen eOppimiskeskus ry ja Anne Rongas, Otavian Nettilukio

Mitä tarkoittaa opetussuunnitelmassa toistuva ilmaisu monipuolinen arviointi? Miten toteuttaa lukiolaissa arviointiin kohdennetut tavoitteet: ohjaavuus, kannustavuus ja itsearvioinnin edellytysten kehittäminen? Neljä erilaista lukiota otti Pulssi-hankkeessa opettajien ja opiskelijoiden voimin nämä työn alle: mukana Otavian Nettilukio, Joroisten lukio, Pohjois-Tapiolan lukio ja Vaskivuoren lukio.

Kaikissa hankelukiossa on tehty paljon työtä arvioinnin eteen, silti opiskelijat kokevat esimerkiksi itsearviointitaitojen kehittyneen vaihtelevasti. Ensimmäisen vuoden opiskelijan mukaan: “Omat itsearviointitaitoni eivät ole parantuneet lukiossa. Itsearviointi on tärkeää, jotta itse tietäisi mitä osaa ja mitä pitää vielä harjoitella.” Toisen vuoden opiskelija on saanut jo otteen itsearvioinnista: “Itsearvioinnilla pystyy hyvin selvittämään omaan opiskeluun liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia. Itsearviointi on keskustelu itselleen.”

Pulssi-hanke toteutti kahteen kertaan arviointikyselyn ja sai yhteensä 1 800 vastausta, joista 14 % arvioi itsearviointitaitonsa erittäin tai melko huonoiksi. Valtaosalla siis menee hyvin. Opiskelijan arviointiosaamista kannattaa lisätä. Ne toimet, joilla kohennetaan heikkoja taitoja, hyödyttävät kaikkia. Pulssi-hankkeen aikana onkin havaittu, että opiskelutaidot ylipäätään kaipaavat huomiota, eivätkä pelkästään lukiossa: “Opiskelutaitojen opettelu pitäisi aloittaa jo peruskoulun alkaessa,” toteaa toisen vuoden lukio-opiskelija.

Lukion tahti on tiivis, ryhmät usein suuria eikä sama opettaja opeta välttämättä seuraavaa kurssia. Joitakin pakollisia kursseja on vain yksi. Jatkuvuuden sillan luominen kurssilta toiselle ja yli oppiaineiden vaatii oman lukion arviointikulttuurin äärelle pysähtymistä ja sen kulttuurin tietoista luomista. Ohjaavuus, kannustavuus ja itsearvioinnin edellytysten parantaminen eivät tapahdu ilman yhteisiä linjauksia, keskustelua ja aitoja toimenpiteitä.

Vaskivuoren lukio aloitti lukuvuoden 18-19 kokoamalla matriisin eri oppiaineissa käytetyistä arviointimenetelmistä. Joroisten lukiossa tutkittiin myös opiskelijoiden käsityksiä siitä, millaisia arviointimenetelmiä opettajat käyttävät. Näillä ja monilla muilla keinoilla arviointi on nostettu puheeksi ja haettu yhteistä kieltä. Itsearviointi on esimerkki arviointipuheen termistä, joka ymmärretään monella tavalla, jopa täysin vastakkaisilla tavoilla. Ensimmäisen vuoden lukiolainen muotoili oman käsityksensä: “Itsearviointi on vain tapa
saada korkeampi numero.”

Arvioinnin ohessa toteutuva ohjaavuus pitäisi rakentua niin, että lukiolainen kasvaa itse vaiheittain ottamaan yhä paremmin otetta omasta opiskelustaan. Arviointi on taitolaji. Siihen opitaan, kun sitä yhdessä opetellaan.

Pulssi-hankkeen aikana opiskelijat ovat todenneet, ettei palautetta voi saada liikaa. Toisaalta opettajat ovat havahtuneet, ettei jokaisen opettajan tarvitse yksin monipuolistaa jokaista kurssia, vaan asia pitää miettiä opiskelijan kokemuksen kautta. Arvioinnista ei saa muodostua ähky ja palkollinen suoritus. Silloin se ei enää toteuta tehtäväänsä.

https://pulssihanke.blogspot.com/

181404 oph rahoittaa rgb

Kategoria SeOppi-artikkelit
perjantai, 01 syyskuu 2017 06:01

Pulssi

lehtijavarjoHanke kohdentuu opiskelijan rooliin arvioinnin osapuolena. Hankkeen aikaisella toiminnalla luodaan yhteistä ymmärrystä arvioinnin monipuolistamiseen.

Hankkeen tuottamilla konkreettisilla työkaluilla ja toimintamalleilla autetaan opiskelijoita palautteen perusteella tunnistamaan vahvuutensa ja heikkoutensa ja aktiivisesti muuttamaan omaa toimintaansa, näin kasvamaan oppimisen taidoissa.

Hanketuotokset toimivat myös opettajan sekä opinto- ja ryhmänohjaajan työn tukena.

Hanke jakautuu neljään toimintajaksoon, joista ensimmäisen aikana luodaan tilannekuva pilottilukioiden lähtötilanteesta sekä suunnitellaan kolme kehittämissykliä. Hankekumppaneiden erilaisuutta hyödynnetään pilotoinnissa: eri kouluissa kokeillaan ja kehitetään erilaisia asioita.

Hankkeen asiantuntijakummeilta saadaan sparrausta ja tukea yksittäisten kokeilujen jalostamisessa levitettävään muotoon.

Hanketta vetää Otavan Opisto ja Suomen eOppimiskeskus toimii hankkeen tiedottamisessa ja levittämisessä sekä verkottajana ja asiantuntijaryhmien kokoajana.

Hankeaika
1.8.2017-30.6.2019.

Hanketta rahoittaa Opetushallitus (Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen lukiokoulutuksessa).

Lisätietoja hankkeesta
Anne Rongas - Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Titi Tamminen - Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kategoria Projektit