Niina Kesämaa

Niina Kesämaa

Kesätarjous 2019Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi ilmestyy seuraavan kerran marraskuussa 2019. Lehdessä julkaistaan artikkeleita ja ilmoituksia suomeksi ja englanniksi.

Lehteen kannattaa lähteä mukaan jo nyt - kesäkuun loppuun mennessä tehtyihin artikkeli- ja ilmoitustilavarauksiin 15 % kesäalennus normaalihinnoista. Esimerkkihintoja alla:

Artikkelit

  • artikkelisivu kesähintaan 654,50 € + alv
  • artikkeliaukeama kesähintaan 1 232,50 € + alv

Ilmoitukset

  • koko sivun ilmoitus kesähintaan 654,50 € + alv
  • puolen sivun ilmoitus kesähintaan 331,50 € + alv

Suomen eOppimiskeskus ry:n päättäville yhteisöjäsenille kesäalennus on 20 % normaalihinnoista*. Tarkemmat hintatiedot löytyvät SeOppi-lehden mediatiedoista. Kesäalennus on voimassa 30.6.2019 saakka.

Lisätietoja

https://www.eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi

*Eli kesän kunniaksi 10 % lisäalennus perinteiseen 10 % jäsenalennukseen.

keskiviikko, 10 huhtikuu 2019 13:55

Itsearviointi taitona tulevaisuuteen

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Raili Hilden, kielididaktiikan apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Opetussuunnitelmien nykyisissä perusteissa korostuvat tulevaisuuden taidot. Ne ovat ennen kaikkea yleisiä ajattelun, itseohjautuvuuden, yhteistyön, vuorovaikutuksen ja yhä nopeammin muuttuvan ympäristön vaatimia valmiuksia. Koska emme tiedä tarkasti, mitä edes muutaman vuoden kuluttua tarkalleen pitää osata, koulun kannattaa ohjata nuoria tunnistamaan oma osaamisensa ja kohdentamaan sitä yhteisön kehitykseen ja muutokseen. Näin koululaitos voi tuottaa kestävää ja laaja-alaista osaamista, joka hyödyttää oppilasta koko elämän ajan.

Perinteisesti arviointi ymmärretään jonkin opiskelijan ulkopuolisen tahon (opettajan, tutkintolautakunnan, työnantajan jne.) suorittamana. Tällaisella arvioinnilla on edelleen kiistaton sijansa valikointia ja yhteismitallisuutta edellyttävissä yhteyksissä, mutta sen rinnalla on viime vuosikymmeninä voimistunut yksilöllistä oppimisen kulkua ja eriytyviä tavoitteita ja tuloksia huomioiva arviointi. Opiskelun aikana tapahtuvan ja ensisijaisesti oppimista edistävän arvioinnin muotoja ovat muun muassa itsearviointi ja kaveriarviointi.

Itsearviointi eli taito todeta oman nykyisen osaamisen ja tavoitteena olevan osaamisen välinen etäisyys on osa itsesäätelytaitoa, jolla on yhteys omiksi koettujen tavoitteiden saavuttamiseen (Cleary & Zimmerman, 2004). Tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmien teko vankentavat pystyvyyden tunnetta ja vaikuttavat siten oppimistuloksiin (Usher & Pajares, 2008). Itsesäätelyllä ja käyttäytymisellä on vuorovaikutteinen suhde eli koettu kyky ohjata omaa tekemistä lisää ponnisteluja tavoitteen hyväksi (Bandura, 1986; Schunk, 2008). Edelleen on todettu, että motivaatio, pystyvyysuskomukset, sitoutuneisuus, opiskelijoiden käyttäytyminen ja opettaja/opiskelija-suhteet ovat parantuneet itsearviointia sovellettaessa (Glaser, 2014; Munns and Woodward, 2006; Olina and Sullivan, 2002; Schunk & Pajares, 2002).

Itsearviointi ei kuitenkaan merkitse oppilaan jättämistä yksin oman onnensa nojaan, vaan itsesäätelytaidon onnistuneen kehityksen ratkaisevat opettajan ohjaus ja oikea-aikainen tuki. Laajat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että opettajan antama systemaattinen palaute opiskelun aikana on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa oppimistuloksia (Hattie, 2012). Tavoitteiden konkretisointi ja sanallistaminen tuovat selkoa sekä opettajan että oppilaan työhön (Konstons ym., 2012), ja toisin kuin usein kuvitellaan, oppilaat hyötyvät riittävän haastavista tavoitteista suhteessa lähtökohtiinsa. Yhteisten tavoitteiden asettaminen sitouttaa sekä oppilaat että opettajan yhteiseen tehtävään omassa roolissaan ja auttaa oppilaita arvostamaan ja tavoittelemaan oppimisen taitoja pelkän arvosanan sijaan (Bourke, 2017). Onnistuneiden suoritusten tuntomerkeistä (kriteereistä) sopiminen ja niihin perustuva arviointi parantavat oppimistuloksia (Andrade & Du, 2005). Itsearvioinnin osuvuus eli se, miten hyvin oppilaan oma näkemys osaamisestaan vastaa opettajan käsitystä tai koetuloksia, paranee harjoittelun myötä (Oscarson, 1989) eli ei ole vaaraa, että itsearviointi johtaisi pysyviin harhakäsityksiin omista taidoista. Kysymykseen siitä, millaiset oppilaat hyötyvät eniten itsearvioinnista, ei ole yksiselitteistä vastausta, mikä onkin luonnollista. Erilaiset oppilaat hyötyvät erilaisista ohjaustavoista, joista soveltuvimmat löytyvät nimenomaan oppilaan henkilökohtaisiin tarpeisiin paneutuen (Panadero, Brown & Strijbos, 2015).

Kaikki oppiminen tapahtuu viime kädessä yhteisössä, joko fyysisessä tai symbolisessa (Vygotsky, 1978; Engeström, 2009). Itsearviointikin heijastaa paitsi objektiivista havaintoa omasta sijoittumisesta suhteessa tavoitteeseen, myös sosiaalisessa kanssakäymisessä karttunutta kokemusta omasta pätevyydestä. Opettajan aika ei käytännön opetustilanteissa riitä jokaisen oppilaan kohtaamiseen jokaisella oppitunnilla, joten oppilaiden keskinäisen palautekumppanuuden virittäminen maksaa vaivan. Kun itse- ja vertaisarvioinnista tulee opiskelun arkinen elementti, vastuu ja oppimisen ”omistajuus” jakautuvat eri osapuolille kuormittamatta kohtuuttomasti opettajaa tai oppilasta.

Vaikka oppimisen itsesäätely on laajakantoinen metataito, käytännössä se opitaan aivan arkisissa opiskelutilanteissa. Itsesäätelyyn ei ole oikotietä, vaan kehittyminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä edetä hyvin pienin askelin konkreettisten opiskelusisältöjen ja tehtävien parissa. Tällaisia ovat vaikkapa kohdekielen kulttuuri-ilmiöt kieliaineissa, meriveden liikkeet maantieteessä tai hätäensiapu terveystiedossa (poiminnat Lukion opetussuunnitelman perusteista 2015).

Kysymyksiä oppilaille opiskelun aikana konkreettisiin opiskelutehtäviin liittyen:

Tehtävän alussa:

  • Mikä on tavoite? Mitä pitää osata tehdä, kun se on saavutettu? Miten hyvin?
  • Mitä oppimateriaalia on tarjolla ja mitä valitsen? Miksi?
  • Mitä sillä teen? Keiden kanssa? Miten työ jaetaan?

Tehtävän aikana:

  • Onko tehtävä minulle helppo/sopiva/vaativa? Miten voin vaihtaa helpompaan/vaativampaan tasoon? Tarvitsenko apua?
  • Mistä saan apua (opettajalta/kavereilta/verkosta)?
  • Hankinko apua?
  • Paneudunko tehtävään kunnolla?
  • Miten yhteistyö kavereiden kanssa sujuu? Miksi? Mitä voin tehdä, jos ei suju?

Tehtävän lopuksi:

  • Osaanko sen, mitä oli tavoitteena?
  • Mitkä seikat auttoivat saavuttamaan tavoitteen? Mitkä estivät sitä?
  • Missä onnistuin, missä kaipaan lisää harjoitusta?
  • Mitä teen ensi kerralla toisin?
  • Mikä on seuraava tavoite?

Tehtäväsyklien toistuessa oppilaille kertyy kokemusta ja tietoa omista ja toistensa vahvuuksista ja haasteista, joihin on pohdintaa ohjaavien kysymysten kautta helpompi tarttua. Pitkäjänteisellä yhteisellä työllä oppimisen hallinnasta kehkeytyy kestävää ja laaja-alaista. Itseohjautuvuus toki elää ja muovautuu koko elämän ajan, mutta koulussa se voidaan ohjata oikeille urille vastaanottavaisessa kehitysvaiheessa.

Lähteet

Andrade, H., & Du, Y. (2005). Knowing what counts and thinking about quality: students report on how they use rubrics. Practical Assessment, Research and Evaluation, 10(4).
Bandura, A. (1986). The explanatory and predictive scope of self-efficacy theory. Journal of Social and Clinical Psychology, 4(3), 359-373.
Bourke, R. (2018). Self-assessment to incite learning in higher education: Developing ontological awareness. Assessment & Evaluation in Higher Education, 43(5), 827-839.
Cleary, T. J., & Zimmerman, B. J. (2004). Self-regulation empowerment program: A school-based program to enhance self-regulated and self-motivated cycles of student learning. Psychology in the Schools, 41(5), 537-550.
Engeström, Y. (2009). The future of activity theory: A rough draft. Learning and Expanding with Activity Theory, 303-328.
Glaser, R. E. (2014). Design and assessment of an assignment-based curriculum to teach scientific writing and scientific peer review. Journal of Learning Design, 7(2), 85-104.
Hattie, J. (2012). Visible learning for teachers: Maximizing impact on learning Routledge.
Kostons, D., Van Gog, T., & Paas, F. (2012). Training self-assessment and task-selection skills: A cognitive approach to improving self-regulated learning. Learning and Instruction, 22(2), 121-132.
Munns, G., & Woodward, H. (2006). Student engagement and student self-assessment: The REAL framework. Assessment in Education: Principles, Policy & Practice, 13(2), 193-213.
Olina, Z., & Sullivan, H. J. (2002). Effects of teacher and self-assessment on student performance.
Oscarson, M. (1989). Self-assessment of language proficiency: Rationale and applications. Language testing, 6(1), 1-13.
Panadero, E., Brown, G. T., & Strijbos, J. (2016). The future of student self-assessment: A review of known unknowns and potential directions.Educational Psychology Review, 28(4), 803-830.
Schunk, D. H., & Pajares, F. (2002). The development of academic self-efficacy. Development of achievement motivation (pp. 15-31) Elsevier.
Schunk, D. H. (2008). Metacognition, self-regulation, and self-regulated learning: Research recommendations. Educational Psychology Review, 20(4), 463–7.
Usher, E. L., & Pajares, F. (2008b). Sources of self-efficacy in school: Critical review of the literature and future directions. Review of Educational Research, 78(4), 751-796.
Vygotsky, L. S. (1978). Mind in society. Cambridge, MA: Harvard University Press.

torstai, 04 huhtikuu 2019 10:06

Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen, Leena Vainio ja Hannu Halonen, Digituikku-hanke

Digitaalisuus tuo monia haasteita oppilaitosjohdolle. Omaa osaamista on kehitettävä ja samalla pidettävä huolta siitä, että opetushenkilöstön osaaminen on ajan tasalla, työn kuormittavuus ei ylitä jaksamisen rajoja, oppilaat saavat parasta mahdollista opetusta ja oppimisympäristöt ovat toimivat ja ajankohtaiset. Taloudelliset resurssit ovat rajalliset ja niitä olisi allokoitava oikein. Olemassa olevien toimintamallien arviointiin ja menetelmien kehittämiseen on arjen keskellä hyvin vähän aikaa.

Kehittämisen tueksi on tietoa toiminnasta monessa lähteessä. Digituikku-hankkeessa mietimme oppilaitosjohdon kanssa mistä dataa kertyy, mihin se päätyy, kuka sitä käyttää ja millä tavoin. Tiedonpuun oksille ripustettujen post-it-lappujen määrä yllätti kaikki. Kyllä se tiedettiin, että kyselyjä on paljon – joka kuukaudelle useampi – mutta näin monta. Dataa siis on, mutta sitä ei pysty yhdistämään, ei edes oman oppilaitoksen tasolla.

Analyysin tekeminen pirstaleisesta eri puolilta kerätystä datasta vaatii sekä uudenlaisia teknisiä taitoja että tietämystä. Oppimisanalytiikan myötä analyysiosaaminen nousee entistä suurempaan arvoon. Tilasto ei koskaan kerro koko totuutta ja datan visualisoinnit rajaavat aina jotain ulos. Pitkälle menevien päätösten takana täytyy olla tarkempia tilannekatsauksia Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin ja oppijan täytyy tulla kuulluksi ennen kuin yksilökohtaisia päätelmiä tehdään.

Analytiikan ja datan käyttö ei liity pelkästään opiskelijoihin. Oppimisanalytiikan avulla voidaan opetusta kehittää myös pedagogisesti. Millainen sähköinen aineisto motivoi vuorovaikutukseen, mitkä kokonaisuudet ovat oppijoille haasteellisia ja miten erilaisissa tilanteissa ohjausmenetelmät toimivat. Datalla usein mitataan tehokkuutta, mutta sillä voisi myös rakentaa skenaarioita, miten toimia eri tilanteissa. Pitkäkestoisessa seurannassa pystyttäisiin selvittämään miten esim. oppilashuoltoryhmän toiminta on vaikuttanut oppijan opinpolkuun, millaisia käänteitä matkalla on ollut ja miten tukimuodot ovat toimineet.

Kehitystyön, opettamisen, oppimisen ja yleensäkin työnteon pohjana on hyvinvointi. Oma elämänhallinta, tavoitteet, motivaatio ja asenteet edesauttavat jaksamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työn kuormittavuuden hallinta vaatii yhteistyötä
esimiesten, työyhteisön ja terveyshuollon kesken. Pienetkin tauot, oman lempimusiikin kuuntelu, luonnon ääressä kulkeminen tai työtovereiden kanssa rupattelu laskevat stressitasoja ja lataavat akkuja. Niinkin pieni asia, kuin luontokuvien katselu, alentaa tutkitusti
stressitasoa. Liikkumisessa on hyvä muistaa, että liikunnan tarkoitus on pitää meidät toimintakykyisinä ja huoltaa kehoa ja korvien väliä, ei kuormittaa entisestään.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy viemään muutokset läpi. Muutoksiin tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja uusien toimintatapojen vakiinnuttamista. Hyvin suunniteltu digitaalisuuden hyödyntäminen helpottaa arjen askareissa, antaa aikaa inhimilliselle läsnäololle ja toistemme kohtaamiselle.

Aineistot: www.vuorovoima.fi
Hyvinvointi: bit.ly/digituikku_webinaarit

Lue lisää: Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa

181404 oph rahoittaa rgb

SeOppi 2|2018

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry & Anne Rongas, Otavan Opisto

Vaskivuoren lukiossa, Vantaalla, arvioitavaa riittää. Lukiossa on yli 1000 opiskelijaa, joiden työtä 60 opettajaa arvioi. Yhteinen kehittämissuunta on, että arvioinnin tulee olla monipuolista, tasalaatuista ja tasapuolista.

Vaskivuoressa opiskelijoilla on ollut pitkään tärkeä rooli koulun hallinnossa ja kehittämisessä. Opiskelijakunnan toiminnan lisäksi opiskelijaedustus on ollut muun muassa opettajakokouksissa. Parhaillaan Vaskivuoren lukio työstää arviointikulttuuria kolmen muun lukion kanssa Pulssi-hankkeessa. Tähän liittyen perustettiin syksyllä 2017 arviointitoimintaryhmä. Opiskelijoiden osallistuminen toimintaryhmään oli luonteva jatkumo osallisuudelle.

Arviointitoimintaryhmään kuuluu opiskelijoita ja eri aineryhmien opettajia, molempia neljä. Tämän lukuvuoden ryhmässä on mukana niin konkariopettajia kuin syksyllä aloittaneita. Erilaiset ihmiset tuovat näkemystä ja kyseenalaistavat sopivasti olemassa olevia
käytänteitä. Ryhmän toimintaa vetää maantieteen ja biologian lehtori Hanna Pohjonen.

Nuoret ovat arvioinnin kohteena lukiokursseilla ensimmäisestä tunnista lähtien. Aluksi arvioidaan lähtötasoa, sen jälkeen tuetaan etenemistä oppimisen aikaisella arvioinnilla ja kurssin edetessä päästään osaamisen arviointiin. Yksittäinen opettaja harvemmin tietää, miten oman aineryhmän ulkopuolella palautetta annetaan. Nuoret saavat sitä koko ajan, monesta suunnasta ja monella erilaisella tyylillä.

Toimintaryhmässä on puhuttu paljon arviointipalautteen saamisen kokemuksellisuudesta. Miltä palaute tuntuu, ja mitä sitten tapahtuu? Toimintaryhmässä on sovittu, että keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Opiskelijoiden panosta työryhmän työskentelyssä arvostetaan aidosti. Luottamuksen ilmapiiri rohkaisee ilmaisemaan kaikenlaisia kokemuksia. Jotta työskentely olisi vaikuttavaa, keskustelujen tulokset muotoillaan eteenpäin vietävään muotoon.

Arviointitoimintaryhmä on laajentanut niin opettaja- kuin opiskelijajäsenten ymmärrystä arvioinnista. Nuoret ovat saaneet myös arvokkaita työelämätaitoja ja todellisen kokemuksen aktiivisesta kansalaisuudesta. Taitoja on kertynyt esimerkiksi siitä, miten tuoda
omia mielipiteitä esiin ja kuinka olla rakentavasti eri mieltä toisten kanssa. Aktiivisesta osallistumisesta opiskelijat palkitaan työtodistuksella.

”Silmiä avaava kokemus,” toteaa toimintaryhmän opiskelijajäsen. Arviointiin liittyvät asiat näyttäytyvät opiskelijalle tavallisesti ylhäältä annettuina: ne on päätetty jossain ja ne tehdään niin kuin on sovittu jossain. Myönteinen yllätys on ollut, että arviointia mietitään, ja että sitä voidaan kehittää yhdessä eli siihen voidaan vaikuttaa myös omalla koululla – vieläpä dialogin kautta.

Toimivassa yhteistyössä on tärkeää tulla kuulluksi. Vaskivuoren arviointitoimintaryhmässä on huomattu, miten monissa asioissa opettajat ja opiskelijat ovat samaa mieltä. Opiskelijat ovat kokeneet palkitsevana sen, kuinka useista oppiaineista ja eri näkökulmista on noussut uusia ideoita arvioinnin kehittämiseen. Opiskelijat ovat olleet tasavertaisia ideoinnin osapuolia. Konkreettista yhteiskehittämistä tehtiin viime keväänä myös Ideapakka-menetelmäkorttien kanssa. Niitä muokattiin lukiolaisille oppimisen aikaiseen arviointiin: ”En tiennyt, että tällaistakin tehdään. Palautetta ei koskaan saa liikaa.”

Näillä periaatteilla toimiva opettajien ja opiskelijoiden yhteiskehittelyn ryhmä lukioon

  • avoin, iloinen, luottamuksen ilmapiiri
  • sopivan kokoinen ryhmä, ei liian iso
  • eri aineryhmien opettajia
  • kaikilla mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön
  • ei liian kuormittavaa, 1-2 tuntia kuussa
  • säännöllisyys ja selkeys
  • konkreettisia tehtäviä, ei liian suuria
  • hallinnon sitoutuminen
  • vaikuttavuus ja mielekkyys

181404 oph rahoittaa rgb

keskiviikko, 03 huhtikuu 2019 10:20

Digitukea tarvitaan kaikille ikäryhmille

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Leena Vainio ja Titi Tamminen, Suomen eOppimiskeskus ry

Digitalisoinnin myötä on kaikille aloille tullut massiivisia muutoksia. Tieto- ja viestintätekniikan osaamista tarvitaan niin työssä kuin arkipäivässä. Kaikilla ikätasoilla ja elämän tasoilla mietitään, miten osaamista kehitetään ja tuetaan. Koulumaailmassa viimeisen kolmen vuoden aikana on kehitetty tutoropettajatoimintaa ja oppilasagenttitoimintaa, mistä on saatu erittäin hyviä tuloksia.

Oppilasagentit auttavat opettajia ja toisia oppilaita tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja samalla he oppivat toinen toisiltaan ja kehittyvät asiakaspalvelussa. Tutoropettajat puolestaan auttavat kollegoja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Tämä toimintatapa on innostanut oppimaan ja tutortoimintaa on laajennettu ja siitä toivotaan vakiintunutta toimintaa.

On huomattu, että perinteinen koulutus ei ehkä olekaan paras tapa oppia uusia asioita. Oppiminen työn äärellä, juuri silloin kuin on aito ongelma, on parempi tapa. Tutortoiminnan kautta on myös opittu pyytämään apua ja keskustelemaan ongelmista – ongelmien
ratkaisusta oman työn keskellä on tullut oppimisen tapa. Digiajan peruskoulu -hankkeen loppuraportissa vastaavanlaista tutortoimintaa ehdotettiin rehtorienkin oppimismenetelmäksi. Sen avulla rehtorit saisivat tukea paitsi digiasioiden kehittämiseen myös strategioiden tekemiseen sekä moniin muihin koulun muutosjohtamisen haasteisiin.

Enää ei vain työelämässä olevien tarvitse joka päivä oppia uusia asioita. Jokainen kansalainen tarvitsee uusia taitoja selvitäkseen tämän päivän kansalaisena. Kun pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, huomattiin, että tämä vaatii myös kaikkien kansalaisten digitaalisten palvelujen käyttötaitoja. Sähköisillä palveluilla voidaan helpottaa asioiden hoitoa, kohentaa elämänlaatua ja lisätä osallistumisen mahdollisuuksia. On
kuitenkin varmistettava, että palveluja osataan käyttää tai jokaisella ihmisellä on joku, joka pystyy auttamaan palvelujen käytössä.

Valtiovarainministeriö on viime vuosina eri hankkeiden myötä pohtinut, miten eri ikäryhmille, erityisesti ikäihmisille taataan palvelut ja tarvittava osaaminen. AUTA-hankkeessa vuosina 2016-2017 kehitettiin toimintamalli, miten digitukea järjestetään. Mallissa digitukea koordinoi valtakunnallisesti Väestörekisterikeskus, maakuntaliitot tukevat alueellisia verkostoja ja paikallisesti eri toimijat tekevät konkreettista digitukityötä.

Alueellisesti viidessä hankkeessa kehitetään digituen toimintamallia, selkiytetään eri toimijoiden rooleja (VRK-väestörekisterikeskus, alueellinen toimija, digituen tuottajat) ja kehitetään yhteistyössä koulutuksia ja yhteistyömenetelmiä sekä kerätään tietoa ja
kokemuksia eri osapuolilta. Kokeiluhankkeet jatkuvat vuoden 2019 loppuun asti Lapin sairaanhoitopiirissä sekä Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan maakuntien liitossa.

Digituessa on monia toimijoita

Vanhustyön keskusliitto teki 2017 selvityksen digituen tarjoajista. Tarjontaa on jo moninaisesti, mutta tarvetta on myös runsaasti. Asiakkaiden tuen tarpeet ovat hyvin monenlaisia ja siksi tarvitaan myös monenlaisia tuen tarjoajia. Alueelliset erot digituessa ovat huomattavia, väestörakenne ja väestöntiheys vaihtelevat, tarvitaan lähipalveluja ja etäpalveluja.

Digituen avulla käyttäjät oppivat käyttämään tietokoneitaan, puhelimiaan ja älylaitteitaan ja asioimaan palveluissa niiden avulla itsenäisesti ja turvallisesti. Digituki voi olla lähitukea, etätukea tai koulutuksia. Palvelujen ja laitteiden käyttöön voidaan opastaa esimerkiksi asiointipisteessä (kirjastoissa, palvelutaloissa, kotona, chatin tai puhelimen välityksellä sekä kansalaisopiston kurssilla).

Digitukea tuottavat esimerkiksi järjestöt, kirjastot, yritykset, kaupungit, kunnat, pankit ja Yle. Ylen digitreenit Facebook-sivusto kokoaa yhteisöllisesti vinkkejä ja tietoa kansalaisille tietotekniikan käyttöön.

Järjestöt ovat rakentaneet alueellisia verkostoja, jotka antavat monipuolista neuvontaa. Enter ry (pääkaupunkiseutu), Mukanetti ry (Tampere), Savonetti (Kuopio ja Pohjois-Savo), Geronet (Jyväskylä), eSeniorit (Keski-Pohjanmaa), Joen Severi (Joensuu) ja Ikäbitti (Kainuu) ovat aktiivisesti toimivia yhdistyksiä.

Digituessa saa laitteiden ja digipalveluiden käyttöapua ja sähköisen asioinnin opastusta. Henkilökohtaisen opastuksen lisäksi on teemaluentoja eri aiheista. Asiakkaita ohjataan myös eteenpäin sinne mistä apua parhaiten löytyy.

Digikuilua täyttämään tarvitaan vieläkin tukea

Edellä kuvattu digituen verkosto näyttää laajalta, mutta lisätoimijoita tarvitaan. Digituki toimii pitkälti vapaaehtoisten voimin ja keskittyy enemmän syys-toukokuun ajalle. Kesäaikana tukea tarjoavia on vähemmän. Digituki on myös pitkälti projektivetoista ja siksi eri alueet Suomessa ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. Kaikkialle ei ole saatu hankkeita, joissa digitukea annetaan. AUTA-hankkeen loppuraportissa todettiin, että 300 000 yli 75-vuotiasta on ilman tietokonetta ja noin 500 000 yli 65-vuotiasta on ilman älypuhelinta. Iso osa edellisistä on pienituloisia, joilla ei ole edes varaa hankkia laitteita. Ja kaikki, joilla laitteet jo onkin, eivät vielä osaa käyttää laitteitansa ja he eivät pääse tarvittaviin palveluihin.

Töitä siis tällä sektorilla riittää ja vapaaehtoinen tukityö on hyvin antoisaa. Vieläkin tarvitaan hyviä toimintamalleja, joilla kaikille kansalaisille eri lähtökohdista taataan riittävät laitteet ja taidot hoitaa omia asioitaan. Olethan mukana miettimässä ratkaisuja!

Lähteet

  • SeniorSurf (2017). Kartoitus ja arviointi ikääntyneille ihmisille järjestettävästä tietokoneopastustoiminnasta. Vanhustyön keskusliitto.
  • Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S-S., Kaarakainen, M-T., Viteli, J., Syvänen, A. & Kivinen, A. (2019). Digiajan peruskoulu. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019. http://bit.ly/digiajanperuskoulu
  • Valtiovarainministeriö (2017). Digituen toimintamalliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. http://bit.ly/AUTA-raportti

Digituen verkostoja ja aineistoja

Digitukiyhdistykset

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen,Suomen eOppimiskeskus ry ja Anne Rongas, Otavian Nettilukio

Mitä tarkoittaa opetussuunnitelmassa toistuva ilmaisu monipuolinen arviointi? Miten toteuttaa lukiolaissa arviointiin kohdennetut tavoitteet: ohjaavuus, kannustavuus ja itsearvioinnin edellytysten kehittäminen? Neljä erilaista lukiota otti Pulssi-hankkeessa opettajien ja opiskelijoiden voimin nämä työn alle: mukana Otavian Nettilukio, Joroisten lukio, Pohjois-Tapiolan lukio ja Vaskivuoren lukio.

Kaikissa hankelukiossa on tehty paljon työtä arvioinnin eteen, silti opiskelijat kokevat esimerkiksi itsearviointitaitojen kehittyneen vaihtelevasti. Ensimmäisen vuoden opiskelijan mukaan: “Omat itsearviointitaitoni eivät ole parantuneet lukiossa. Itsearviointi on tärkeää, jotta itse tietäisi mitä osaa ja mitä pitää vielä harjoitella.” Toisen vuoden opiskelija on saanut jo otteen itsearvioinnista: “Itsearvioinnilla pystyy hyvin selvittämään omaan opiskeluun liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia. Itsearviointi on keskustelu itselleen.”

Pulssi-hanke toteutti kahteen kertaan arviointikyselyn ja sai yhteensä 1 800 vastausta, joista 14 % arvioi itsearviointitaitonsa erittäin tai melko huonoiksi. Valtaosalla siis menee hyvin. Opiskelijan arviointiosaamista kannattaa lisätä. Ne toimet, joilla kohennetaan heikkoja taitoja, hyödyttävät kaikkia. Pulssi-hankkeen aikana onkin havaittu, että opiskelutaidot ylipäätään kaipaavat huomiota, eivätkä pelkästään lukiossa: “Opiskelutaitojen opettelu pitäisi aloittaa jo peruskoulun alkaessa,” toteaa toisen vuoden lukio-opiskelija.

Lukion tahti on tiivis, ryhmät usein suuria eikä sama opettaja opeta välttämättä seuraavaa kurssia. Joitakin pakollisia kursseja on vain yksi. Jatkuvuuden sillan luominen kurssilta toiselle ja yli oppiaineiden vaatii oman lukion arviointikulttuurin äärelle pysähtymistä ja sen kulttuurin tietoista luomista. Ohjaavuus, kannustavuus ja itsearvioinnin edellytysten parantaminen eivät tapahdu ilman yhteisiä linjauksia, keskustelua ja aitoja toimenpiteitä.

Vaskivuoren lukio aloitti lukuvuoden 18-19 kokoamalla matriisin eri oppiaineissa käytetyistä arviointimenetelmistä. Joroisten lukiossa tutkittiin myös opiskelijoiden käsityksiä siitä, millaisia arviointimenetelmiä opettajat käyttävät. Näillä ja monilla muilla keinoilla arviointi on nostettu puheeksi ja haettu yhteistä kieltä. Itsearviointi on esimerkki arviointipuheen termistä, joka ymmärretään monella tavalla, jopa täysin vastakkaisilla tavoilla. Ensimmäisen vuoden lukiolainen muotoili oman käsityksensä: “Itsearviointi on vain tapa
saada korkeampi numero.”

Arvioinnin ohessa toteutuva ohjaavuus pitäisi rakentua niin, että lukiolainen kasvaa itse vaiheittain ottamaan yhä paremmin otetta omasta opiskelustaan. Arviointi on taitolaji. Siihen opitaan, kun sitä yhdessä opetellaan.

Pulssi-hankkeen aikana opiskelijat ovat todenneet, ettei palautetta voi saada liikaa. Toisaalta opettajat ovat havahtuneet, ettei jokaisen opettajan tarvitse yksin monipuolistaa jokaista kurssia, vaan asia pitää miettiä opiskelijan kokemuksen kautta. Arvioinnista ei saa muodostua ähky ja palkollinen suoritus. Silloin se ei enää toteuta tehtäväänsä.

https://pulssihanke.blogspot.com/

181404 oph rahoittaa rgb

Vuoden 2019 parasta digitaalista oppimisratkaisua etsineen eEemeli-kilpailun tulokset julkistettiin ITK2019-konferenssissa 21.3.2019 Scandic Aulangolla Hämeenlinnassa. Yrityssarjan parhaana oppimisratkaisuna palkittiin DragonBox Finland Oy:n tuote Dragonbox Koulu 1. Tähtituote-kunniamaininnalla palkittiin Nuori yrittäjyys ry tuotteellaan Pikkuyrittäjät. Oppilaitossarjassa pääpalkinto jaettiin kahdelle, voittajiksi nousivat Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta, tuotteellaan TIM (The Interactive Material) sekä Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskus, tuotteellaan ViLLE. Yleisön suosikkina palkittiin Turun yliopiston oppimisanalytiikkakeskuksen ViLLE.

Puheenjohtajana Satu Ågren

eEemeli-kilpailu järjestettiin tänä vuonna jo 18. kerran. Suomen eOppimiskeskus ry:n lisäksi kilpailun järjestämisessä olivat mukana Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Hämeenlinnan kaupunki, Otavan Opisto, Teknologiateollisuus, Winnova Länsirannikon koulutus Oy, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO sekä Education Finland -kasvuohjelma. Kilpailun arviointiraati muodostui yritysten ja julkisen sektorin e-oppimisen, pedagogiikan ja koulutuksen asiantuntijoista. Raadin puheenjohtajana toimi Ammattiosaamisen kehittämiskeskus AMKE ryn:n johtava asiantuntija Satu Ågren.

Voittajatuotteissa mahdollisuuksia yksilölliseen oppimiseen

Vuoden 2019 eEemeli-kilpailun teemana oli oppimisen yksilöllistäminen. Kilpailussa haettiin innovatiivisia, sisällöltään ja toiminnallisuudeltaan laadukkaita oppimista edistäviä tuotteita ja palveluita kahdessa sarjassa. Yrityssarjan pääpalkinnon voitti DragonBox Finland Oy:n tuote Dragonbox Koulu 1. Oppilaitossarjan ykkössija jaettiin Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan tuotteen TIM (The Interactive Material) sekä Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskuksen tuotteen ViLLE kesken.

DragonBox Koulu 1 on alkuopetuksen matematiikan oppimateriaali. Se koostuu kahdesta tehtäväkirjasta, Matikkatarinat-kirjasta, DragonBox Koulu 1 -sovelluksesta, Numbers-sovelluksesta ja BigNumbers-sovelluksesta. DragonBox Koulu 1 -sovellus sisältää matikkalaboratorioita, joiden avulla oppilas voi itsenäisesti, parin kanssa tai opettajajohtoisesti tutkia matematiikan ilmiöitä ja käsitteitä. Digitaalinen laboratorio mahdollistaa oppijan aktiivisen toimijuuden sekä tutkivan ja kokeilevan lähestymistavan uuden oppimisessa. Raadin arviossa kiitettiin erityisesti tuotteen tarinoita, hahmoja ja innostavia tehtäviä. Raadin arvion mukaan tuote on visuaalisesti näyttävä ja täynnä leikillisiä oivalluksia, lisäksi vuorovaikutus sisällön ja oppijan välillä toimii hyvin. Tuote sallii oppijan tutkia ja ihmetellä opittavaa sisältöä ilman kiirettä. Eteneminen tapahtuu yksilölliseen tahtiin tarinoiden ja kokeilujen kautta. Raati arvioi tuotteen menestystuotteeksi sekä pedagogisesti että teknisesti.
.
Oppilaitossarjassa palkittiin Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan kehittämä TIM (The Interactive Material) sekä Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskuksen kehittämä ViLLE. .

TIM on Dokumenttipohjainen interaktiivisten oppimateriaalien tuottamisympäristö. TIMillä voi tehdä kaikki tietyn kurssin opiskeluun liittyvät asiat mm. luoda interaktiiviset oppimateriaalit, muokata niitä vaikka kesken oppitunnin. Ympäristössä hoituvat myös opiskelijoiden tehtävät, tentit, opettajan palaute, pisteytys ja tarvittaessa vertaisarviointi

ViLLE on Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksessa kehitetty oppimisjärjestelmä. Järjestelmä sisältää useita erilaisia ohjelmoinnin, matematiikan, kielten ja muiden aineiden oppimiseen kehitettyjä tehtävätyyppejä. Ympäristön avulla opettajat voivat joko itse luoda tehtäviä tai hyödyntää muiden opettajien tekemiä tehtäviä. Järjestelmä kerää monipuolisesti dataa oppilaiden vastauksista ja kaikki kerätty analytiikka on kurssin opettajien katseltavissa koska tahansa.

Tähtituote-Kunniamaininta Nuori Yrittäjyys ry:n sovellukselle Pikkuyrittäjät

eEemeli-kilpailun asiantuntijaraati jakoi kovatasoisessa kilpailussa pääpalkintojen lisäksi yhden tähtituote-kunniamaininnan.

Pikkuyrittäjät-sovellusta raati kuvaa seuraavasti: “Innostava ja hyvin toteutettu sovellus, joka täydentää luokkahuoneopetusta erinomaisesti. Kannustaa yhdessä tekemiseen, mutta sallii myös yksilölliset oppimispolut. Kohdentuu ajankohtaiseen aiheeseen ja opettaa tulevaisuuden työelämätaitoja hauskalla tavalla.”

ViLLE yleisön suosikki

Vuoden 2019 eEemeli-kilpailun yleisöäänestys käynnistyi reilut kaksi viikkoa ennen kilpailun tulosten julkistamista. Äänistä noin 26 prosenttia nappasi Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskus tuotteellaan ViLLE.

Lisätietoja
Suomen eOppimiskeskus ry
www.eoppimiskeskus.fi/eemeli
www.facebook.com/eEemeli.kilpailu

eEemeli 2019

eEemeli 2019 -kilpailu on edennyt loppukilpailuvaiheeseen. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n Satu Ågrenin luotsaama asiantuntijaraati on valinnut loppukilpailuun seuraavat tuotteet:

Yrityssarja

  • DragonBox Koulu 1 - DragonBox Finland Oy
  • eKokki – eTarjoilija - PeDaTa Oy
  • Elias Robot - Utelias Technologies Oy
  • Pikkuyrittäjät - Nuori Yrittäjyys ry
  • Tabletkoulu - Tabletkoulu Oy

Oppilaitossarja

  • Arviointimaa - Itä-Suomen yliopisto, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu
  • TIM - Jyväskylän yliopisto, IT-tiedekunta
  • ViLLE - Oppimisanalytiikan keskus, Turun yliopisto

Raati valitsee kilpailun voittajan loppukilpailijoiden keskuudesta. Arvoinnissa raati painottaa erityisesti pedagogista laatua ja erilaisten oppijoiden sekä oppimistyylien huomiointia. Myös oppimistapahtuman ja oppimateriaalin personoitavuus sekä oppimistapahtuman vuorovaikutteisuus koetaan tärkeäksi.

Puheenjohtaja Satu Ågren kuvaa tämän vuoden kilpailuun saapuneita tuotteita pedagogisesti korkeatasoisiksi: "Kilpailun teema, oppimisen yksilöllistäminen, on mitä ajankohtaisin kaikessa koulutuksessa. Osa opiskelijoista tarvitsee enemmän ohjausta ja tukea, osa kykenee ja haluaa edetä opinnoissa nopeammin. Ilokseni voin todeta, että tuotteet tarjoavat näihin tarpeisiin innovatiivisia ja innostavia oppimista tukevia ratkaisuja hyvin erilaisille kohderyhmille."

Kilpailun tulokset julkistetaan ITK-konferenssissa 21.3.2019 klo 17 järjestettävässä tilaisuudessa. Tilaisuudessa palkitaan myös yleisöäänestyksellä valittu yleisön suosikki. Yleisöäänestys käynnistyy viikolla 10 eEemeli-kilpailun sivuilla: https://eoppimiskeskus.fi/eemeli.

Yhteistyössä

Kilpailun yhteistyökumppanit vuonna 2019: Suomen eOppimiskeskus ry, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Hämeenlinnan kaupunki, Omnia, Otavan Opisto, Rateko, Teknologiateollisuus, Winnova sekä Education Finland.

Lisätietoja kilpailusta
https://eoppimiskeskus.fi/eemeli

eOppimisen neuvottelukunta kokoontuu maaliskuussa Helsingissä yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä.

Aika: 14.3.2019 klo 14-16
Paikka: Claned, Mannerheimintie 15, Helsinki

Uuden työn menetelmien työpaja

Ketteryys on ollut muotia jo pitkään ja sitä toteutetaan monissa tiimeissä eri yhteiskunnan aloilla. Mutta miten tällaista toimintakulttuuria voidaan tukea koko organisaation tasolla? Miten yhdistysten tai yritysten järjestäytymistä, päätöksentekoa, strategiatyötä ja työnjakoa voisi ajatella ja tehdä uudella tavalla? Sosiokratia on kohta 100 vuotta vanha ajattelusuuntaus, jonka uusimmat muodot, Holakratia ja Sosiokratia 3.0 sisältävät käytännöllisiä ja testattuja toimintatapoja uudistaa organisaatioita.

Tässä eOppimisen neuvottelukunnan tapaamisessa pääsette kokeilemaan käytännössä lukuisia Sosiokratia 3.0 -käytäntöjä ja saatte taustaymmärrystä niiden soveltamiseen omassa organisaatiossanne.

Työpajan vetää PsM Tarmo Toikkanen.

Ilmoittautumiset lomakkeella 5.3.2019 mennessä >>>


eOppimisen neuvottelukunta koostuu pääasiassa Suomen eOppimiskeskus ry:n päättävistä yhteisöjäsenistä, mutta sen toimintaan voivat myös muut osallistua. Neuvottelukunnan tehtävänä on ohjata Suomen eOppimiskeskuksen toimintaa.

https://eoppimiskeskus.fi/yhdistys/neuvottelukunta

Tervetuloa Suomen eOppimiskeskus ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen.

Aika: 14.3.2019 klo 12.00-13.30
Paikka: Claned, Mannerheimintie 15, Helsinki

Ilmoittautuminen >>>

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
  2. valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
  3. todetaan kokouksen päätösvaltaisuus
  4. vahvistetaan kokouksen työjärjestys
  5. esitetään hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta
  6. esitetään tilintarkastajien kertomus
  7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tili- ja vastuuvelvollisille
  8. esitetään tiedoksi kuluvan vuoden toimintasuunnitelma
  9. vahvistetaan kuluvan vuoden jäsenmaksut päättävien ja kannattavien yhteisöjäsenten sekä henkilöjäsenten osalta
  10. esitetään tiedoksi kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio
  11. päätetään hallituksen puheenjohtajalle ja muille jäsenille maksettavista palkkioista
  12. valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet
  13. valitaan neuvottelukunnan puheenjohtaja
  14. valitaan yhdistyksen tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, tai vaihtoehtoisesti KHT-tilintarkastusyhteisö
  15. valitaan muut mahdolliset luottamushenkilöt
  16. muut mahdolliset asiat

Voidakseen käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa, tulee jäsenen ilmoittautua kokoukseen vähintään 2 vrk etukäteen.

Ilmoittautuminen >>>

Lisätietoja
Yhdistyksen säännöt

eOppimisen neuvottelukunta
Vuosikokouksen yhteydessä järjestetään myös eOppimisen neuvottelukunnan tilaisuus klo 14-16. Neuvottelukunnan tilaisuuteen on erillinen ilmoittautuminen.

Tervetuloa!

Sivu 1 / 23